1960-luku
1960-luvun lopulla alkoi energiankulutus kasvaa, ja Suomeen tarvittiin lisää sähköntuotantokapasiteettia. EPV Energia Oy ja Pohjolan Voima Oy perustivat tasaosuuksin uuden yhtiön, Vaskiluodon Voima Oy:n. Yhteisen yhtiön tehtävä oli rakentaa Vaasan Vaskiluotoon voimalaitos, joka tuottaa sekä sähköä että lämpöä. Laitos valmistui vuonna 1972. Sen sähköteho oli 160 MW ja polttoaineena käytettiin raskasta polttoöljyä.

1970-luku
1970-luvun öljykriisi sai Vaskiluodon Voiman etsimään taloudellisempaa polttoainetta, ja uudeksi energianlähteeksi valittiin kivihiili. Voimalaitokselle rakennettiin uusi kivihiilikattila, joka otettiin käyttöön vuonna 1982. Vanha raskasöljykäyttöinen kattila varastoitiin tulevaisuuden tarpeita varten.

1980-luku
Vaskiluodon Voima laajensi toimintaansa 1980-luvun lopulla merkittävästi rakentamalla uuden voimalaitoksen Seinäjoelle. Seinäjoen laitos tuotti tuolloin 125 MW sähköä ja 100 MW kaukolämpöä. Polttoaineeksi uuteen laitokseen valittiin biopolttoaineet ja energiaturve, joka on paikallisten turvevarojen ansiosta alueen luontaisin energianlähde.

1990-luku
Vuonna 1996 Vaskiluodon Voima päätti nostaa Vaasassa kivihiilikattilan tehoa noin 30 % ja rakentaa uuden korotettua 230 MW sähkötehoa vastaavan turbiinilaitoksen. Uusittu voimalaitos otettiin käyttöön syksyllä 1998.

2010-luku
Vuonna 2012 Vaasan Vaskiluotoon valmistui maailman suurin, polttoaineteholtaan 140 MW:n biomassan kaasutuslaitos. Kaasutuslaitoksen ansiosta kivihiilivoimalaitos pystyy käyttämään myös puu- ja peltoenergiaa sekä energiaturvetta polttoaineenaan. Kotimaisesta biopolttoaineesta tuotetulla kaasulla korvataan nykyisestä kivihiilen käytöstä 25–40 %.

Kaasutuslaitoksen myötä Vaasan voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 230 000 tonnia vuodessa. Samalla syntyy uusia työpaikkoja erityisesti biomassan hankintaan. Kaasutuslaitoksen vuotuinen pysyvä suora työllisyysvaikutus on noin 100 henkilötyövuotta.