Vaasan voimalaitos – biomassan hyödyntämisen edelläkävijä

Vaasan voimalaitos käyttää polttoaineinaan kivihiiltä ja kotimaisia biopolttoaineita. Laitos tuottaa sähköä vuodessa 900–1700 GWh, ja tuotettu kaukolämpö kattaa yli 60 % Vaasan kaupungin tarpeista.

Voimalaitoksen yhteyteen on rakennettu biomassan kaasutuslaitos, joka on maailman ensimmäinen ja suurin lajissaan. Sen ansiosta voimalaitoksella on valmius korvata noin kolmasosa kivihiilestä kotimaisilla biopolttoaineilla, mikä alentaa hiilidioksidipäästöjä noin 70 000 henkilöauton päästöjen verran.

Vaasan voimalaitosta pystytään käyttämään pienellä tuotantoteholla myös täysin ilman kivihiiltä. Tällöin polttoaineena on biomassasta ja energiaturpeesta tuotettu kaasu.

Syksyllä 2015 Vaskiluodossa otettiin käyttöön sähkötoiminen käyttöpaikkamurskain, johon metsäpolttoaineet toimitetaan puutavara-autolla suoraan metsävarastoilta. Tavoitteena on, että noin 2/3 metsäpolttoaineesta toimitetaan käyttöpaikkamurskaimen kautta, ja noin 1/3 tulee valmiina hakkeena laitokselle.

Tekniset tiedot
Kattila
: Benson tyyppinen läpivirtauskattila, välitulistin
Rikinpoistolaitos: perustuu märkäpesutekniikkaan, käyttää prosessialkalina kalkkikiveä ja tuottaa sivutuotteena kipsiä
Typenpoisto: Low-NOx-polttimet ja tulipesän OFA-järjestelmä
Turbiini: Kolmipesäinen kaukolämpöväliottoturbiini, jossa ilmajäähdytteinen generaattori
Biomassan kaasutuslaitos: 140 MW:n biokaasutin ja metsähakkeen kuivain
Polttoaineet: Puubiomassa, energiaturve, kivihiili
Sähköteho (netto): 230 MW
Kaukolämpöteho: 175 MW
Sähkötuotanto: 0,9–1,7 TWh/a
Kaukolämpötuotanto: 400-480 GWh/a

Sivutuotteiden käsittely

Kipsi: 5 000–10 000 tonnia/a, 100 % hyötykäyttöön
Tuhka: 50 000 tonnia/a, 100 % hyötykäyttöön

Katso panoraamakuvia voimalaitosalueelta

 

Seinäjoen voimalaitos – kaupungin lämmittäjä, seudun työllistäjä

Vaskiluodon Voiman voimalaitos sijaitsee Seinäjoella, Kyrkösjärven rannalla. Se käyttää polttoaineenaan paikallisia uusiutuvia biopolttoaineita sekä energiaturvetta. Laitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä, joka kattaa jopa 90 % Seinäjoen kaupungin tarpeista.

Polttoainetta hankitaan useilta maakunnan yrittäjiltä, noin 100 kilometrin säteeltä laitoksesta. Voimalaitoksen suora työllistämisvaikutus on vuosittain jopa 265 henkilötyövuotta. Samalla aluetalouteen siirtyy vuodessa rahaa noin 25 miljoonaa euroa.

Seinäjoen voimalaitoksen polttoaineet
* Metsähake
* Puuteollisuuden sivutuotteet
* Kierrätyspuu
* Energiaturve

Voimalaitosprosessin sivutuotteena syntyvä tuhka hyödynnetään 100-prosenttisesti maarakennusaineena. Tuhkaa käytetään korvaamaan ja säästämään luonnonmateriaaleja, sillä se on kevytrakenteista, kantavaa, routimatonta ja kustannustehokasta.

Tekniset tiedot
Kattila: Kiertoleijupetikattila, luonnonkierto ja välitulistin
Polttoaineet: Puubiomassa, energiaturve
Rikinpoisto: Ei tarvita turve- ja biopolttoainekäytössä
Typenpoisto: Erillistä typenpoistoa ei tarvita
Turbiini: lauhdeturbiini, jossa on säädetty väliotto kaukolämpöä varten
Sähköteho (netto): 120 MW
Kaukolämpöteho: 100 MW
Sähkötuotanto: 0,4–0,8 TWh/a
Kaukolämpötuotanto: 350–450 GWh/a

Sivutuotteiden käsittely

Tuhka: 20 000 t/a, 100% hyötykäyttöön